← Takaisin blogiin

Mitähän muut tästä sanoo…?

Oletko miettinyt näitä: Mitähän muut sanoo, jos

  • Otatkin kimpsut ja kampsut ja vaihdat asuinpaikkaa
  • Vaihdat uuteen työpaikkaan 10 vuoden jälkeen
  • Alat laihduttamaan tai harrastamaan kehonrakennusta
  • Ryhdyt kasvissyöjäksi
  • Alatkin opiskelemaan täysin uutta ammattia
  • Et meikkaa enää
  • Otat yllättäen tekoripset

Ja sitten jättänyt tekemättä, koska mitähän ne muutkin tästä ajattelisi?

Sorrun tuohon minäkin; ajattelemaan, mitähän muut sanoo ja ajattelee, jos nyt teenkin näin? Minä mietin tänään

  • Kerronko osallistuvani jollekin kurssille, joka ei olekaan ihan “normaalimmasta päästä” vai onko parempi olla vain hiljaa
  • Onkohan tämä sittenkään se oikea valinta (lukemattomia kertoja päivässä)
  • Miltähän se muista näyttää, kun kerron kohta uudesta asiasta?
  • Mitähän se tekee uralle, tälle nettivalmentajana toimimiselle?
  • Kirjoitanko muusta kuin liikunnasta ja ruuasta?

 

Mielipiteitä riittää, ja ihmiset on toisilleen todella raadollisia; tsemppilauseista kuuluu “se tietty äänensävy” ja oma into helposti laantuu siinä vaiheessa. Kylmää vettä niskaan, elähän sinä siinä intoile… Sitä alkaa epäilemään, että olikohan sitä omaa intoa oikeasti edes olemassakaan, vai hairahduinko vain tuon toisen vouhkaamiseen.

 

Ainakaan omasta asiastaan ei sen koommin halua käydä keskustelua, kun ei se yleiseen ymmärrykseen sopinutkaan. Ja ikävä se on yksin olla asiallaan, ihmiset kun on laumaeläimiä. Kivahan se olisi, jos tuttava tai puoliso kannustaisi tai olisi edes kiinnostunut.

 

-” Ei kai sitä sitten…..”

 

Se on luultavasti miellyttämisen halua, kun ei sitten mennäkään kohti niitä omia juttuja. Miten monta haavetta tai business ideaa on lopahtanut siihen, että on sen suustaan ulos päästänyt. Sitten saattaa huomata vierestä, miten joku toinen sen asian toteutti ja sitten harmittaa.

 

(Tuota ilmiötä muuten kutsutaan ns. rajatiedoksi)

 

Miellyttämisen halun vuoksi ei vaihdeta työpaikkaa, kun pomo ja vanhat työkaverit niin toivovat, että jäät. Ehkä menetät tuossa yhden mahdollisuuden uusille urille,  kun et pystynytkään menemään kohti omaa halua. Miellyttäjänä tulee pikkuhiljaa pahantuuliseksi, apaattiseksi – olisiko sittenkin pitänyt valita toisin..?

Sitten jos et miellytä, eli tee kuten muut sanovat, olet hankala. Näiden muiden mielestä. Sinulla omatunto kalvaa ja olo on yksinäinen. Teinköhän nyt pahasti ja puhuukohan muut vielä sulle. Saatat sortua ajattelemaan, että olit itsekäs ja alat hyvittelemään tekojasi. Miellyttämään uudelleen niitä, joita kohtaa koit tekeväsi väärin, vaikka lopulta teit vain oman oikeasi.

 

Kannustatko sinä kavereita, vai oletko unelmasieppari? Nosteletko kulmia ja etkö osaa enää oikein puhua sille kaverille, joka päätti vaikka jättää kaiken ja muuttaa ulkomaille. Minä uskon, ettei se kaveri sitä sulle pahalla tehnyt, kun eli vain omaa elämäänsä. Ajattele, miten hienoa on sitten vanhana muistella mitä kaikkea tuli elämän aikana vastaan.

 

Onko se loppuviimein vaikka toisen kumppanin matkaan lähteminenkään tuomittava asia? Kyllähän se sieluun sattuu ja henki salpaantuu, jos näin käy – vaan kaikilla on oma elämä…. Tai jos sinun eksä alkaa seurustelemaan sinun parhaan ystävän kanssa. Ei ne sitä sinulle tahallaan tee, kostaakseen jotain tai ollakseen ilkeitä.

 

Elämässä tapahtuu joskus asioita, joita ei haluaisi millään hyväksyä. Oma arvomaailma on erilainen, periaatteet, syntyperä, ne geenit – ja koko ajan me tässä matkan aikana muovaannutaan kuin muovailuvaha. Jotkut piirteet jää pois ja uusia tulee tilalle, niin sinulle kuin minulle. Näinhän se meni, että annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan.

 

Kannattaa miettiä, mikä on se oma toive ja haave. Olla hetkiä yksin ja kirjoittaa vaikka ylös, mitä sitä oikein toivoo? Silloin kukaan muu ei pääse sanomaan mitään, on vain sinä ja sinun oma valtakunta. Ajattele, jos sinulla on haave omasta yrityksestä, vaikka kampaamosta, jossa tarjoillaan vihersmoothieta. Kirjoita, piirrä, väritä, leikkaa kuvia, leiki…. Ihmisen voimista väkevin on mielikuvitus.

 

Onko valinta sitten oikea vai väärä, sitähän ei voi tietää. Uskon, että oikea ainakin siinä vaiheessa, kun se tuntui sinusta hienolta. Tulevaisuus sitten näyttää, miten se asia kehittyi. Hirmuisen harmi on, jos epäonnistumisen pelon tai mitähän muut sanoo – ajatusten vuoksi et sitä korttia katsokaan.

Olla rohkeasti oma itsensä on kyllä repivää. Kaiken aikaa yrittäjiä väsyy ja lopettaa oman unelmansa. Mikä siinä väsyttää, niin ALV (arvonlisävero)  24% vero on iso raha maksaa ensin tulojen päältä. Raha ei tuo onnea, mutta kyllä sitä tarvitaan elääkseen. Suomessa on niin yleistä, ettei tuttavan palveluita käytetä – johtuuko se sitten kateudesta? Ettei vain anneta raha toiselle, mistä tuosta tietää.

 

Suosittelen kaikkia yrittäjiä ajattelemaan, että sinun asiakkaat on alunperinkin niitä “tuntemattomia”. Tee mainokset tuntemattomille, tarjoukset tuntemattomille, lähetä viestejä tuntemattomille. Se on todella iso kynnys, päästä eroon tuosta “mitähän muut ajattelee”  – asiasta. Tuntemattomat “ei ajattele mitään”, ei heillä ole mitään ennakkokäsitystä sinusta. Sinä luot koko ajan uutta tulevaisuutta.

 

Minä tapaan, keskustelen, kuuntelen ja kirjoittelen paljon ihmisten kanssa. Oikeasti tämä on iso ongelma, elää sen paineen alla, mitähän muut sanoo. Jos joku tohtii muuttua, niin siitä se soppa syntyi. Hauska esimerkki tähän on vaikka Sampo, kauppias pohjoisesta, joka juuri voitti suosituimman tv-persoonan tittelin. Somemyllytys tietysti niskassa, että väärin hankitut äänet. Vaan teepäs itse perässä – naama alati someen ja kohti omaa unelmaa. Ei Sampo miettinyt ei, mitähän muut sanoo ja voitti.

 

Sinun on helpompi elää omaa elämää, kun et ota paineita muista. Moni siinä ympärillä on unelmasieppari, jalat alta kamppari, ilmat palleasta pihalle lyövä ja märällä rätillä heiluttelija. On helpompi olla, kun et edes tiedä, mitähän muut ajattelee.

 

Ollaan sitten vaikka niitä taivaanrannan maalareita, mutta toki vastuullisia sellaisia. Maksetaan laskut ja hoidetaan lapset, ollaan omia parhaita versioita itsestämme. Sinun paras versio ei välttämättä halua olla miljonääri, vaan onnellinen kolmivuorotyötä tekevä hoitaja, jolla on ihana kesämökki. Kunhan joka aamu herää onnellisena, sitä ainakin minä toivon itselle.

Tähän perään tuleekin nopealla aikataululla uusi blogi, jossa kerron mitä minä olen uudelleen valinnut. Mitähän muut ajattelee, mietin minäkin. Ehkä kaksi sekuntia. Päivä päivältä on helpompi olla vain MINÄ, ilman miellyttämistä. Ja vielä ilman, että olisin koppava mulkvisti.

 

Tätä tarinaa voisin jatkaa loputtomiin, pohtia kirjoittamattomia sääntöjä, jotka ohjaa näitä “mitä muut ajattele” asenteita. Mutta tässä kohdin stop.

 

Iloa päivään ja eloon, teepäs vaikka itsestäsi aarrekartta – millainen haluat olla?

 

Ja muista valmennus www.ilonkautta.fi – siellä ryhmän kesken jatketaan aina näitä juttuja ja aloitetaan tekemään asioista tosissaan, mutta ei vakavasti.

 

Sonja

 

Osallistu keskusteluun

Vastaa